Avatangiisinut tunngatillugu piumasaqaatit
Avatanngiisinut sunniutissat nalilersorneqarnerannut tunngatillugu ingerlatamut (VVM) atatillugu nunani allani piumasaqaatit malittarisassallu arlalissuit VVM-undesøgelsip ingerlanneqarnerani atorneqarput. Taamaaliortoqarpoq misissuinerit pinngitsooratik misissorneqartariaqartunut tunngatillugu ingerlanneqarnissaat ataatsimullu naliliisinnaanissaq qularnaarumallugu. Piumasaqaatini taakkunani aamma sunniuteqarnerit assigiinngitsut qanoq annertussuseqarsinnaaneri aalajangersarneqarsimapput. Piumasaqaatit ilaat ingerlatanut annertoorsuarnut tunngatillugu inatsisitigut piumasaqaataapput, ilaatigut nunani EU-p inatsisaanik atuiffiusuni, allallut atorneqartarlutik Verdensbankip ilaasortat (World Bank Group) pilersaarummut peqataalerniariaraangata, nunap nammineq inatsisai piumasaqaatinit tamakkuninnga sakkortuneroreersimanngikkaangata. Tamanna pisarpoq ingerlatassatut pilersaarutaasut sunniutigiumaagaat siumut ilisimareerneqarsinnaanissaat qularnaarumallugu, aammalu ingerlatassatut pilersaarutip kingunerisassaanut tunngatillugu sapinngisamik annikinnerpaamik avatangiisinik sunniinissaa anguniarlugu qanoq iliuusissat siumut ilisimareerumallugit. Suliamik ingerlatsisup misissuinerni piumasaqaatit pineqartut malinneqarnissaat akisussaaffigaa.
Piumasaqaatit ilaatigut imminnut qallersimasut aluminiuliorfissamik pilersaarummut atatillugu atorneqartussat tallimaapput. Taakkunatigut misissuinerit qanoq ingerlanneqarnissaannut tunngatillugu iliuusissat aalajangersimapput. Piumasaqaatit aamma qanoq annertutiginissamut killilersuutitaqarput nunami ingerlatsiviusumi inatsisitigut sakkortunerusunik piumasaqaateqanngippat malinneqartussanik.
Piumasaqaatit maleruagassallu atorneqartut: Guideline-t (maleruaqqusat) tamakkua pilersaarutit toqqaannanngikkaluamik sunniutigisinnaasaasa misissorneqartarnissaat siunertaralugu EU-mit ineriartortitaapput. Guideline-t atorneqartut ineriartortinneqarput EU-mi VVM undersøgelsit annertuut ingerlanneqarnissaannut tunngatillugu inatsisitigut piumasaqaataasut tunngavigalugit. Toqqaannanngikkaluartumik sunniutaasut sunniutinit toqqaannartunit amerlanertigut paasiuminaannerusarput taamaattumillu qanoq iliuuseqarfiginissaat ajornarnerusarluni taamaattumillu siumut paasiniarlugillu ilisimareernissaat pingaartuulluni. Tamannalu, soorunami, pisarpoq sillimaffigereerumallugit ajornanngippallu pinngitsoorumallugit, imaluunniit aallaqqaammulli piareersimaffigereerumallugit. Guideline-t tamakkua taamaattumik avatangiisinut sunniutit toqqaannartut (VVM) nalilersorneqarnerannut tamakkununnga tunngatillugu inatsisinut uiggiullugit ilanngunneqartarput taamaattumillu ingerlatap aalajangersup sunniutissaanik tatiginartumik naliliinissamik qularnaareqataasarlutik. EU-p VVM-imut tunngatillugu peqqussutaa uani takuuk
Issittumi VVM-imut tunngatillugu guideline-it pilersaarutit issittumi ingerlanneqartussat kingunerisinnaasaat qulaajarumallugit ineriartortinneqarput. Taamaattumik Issittumi VVM-imut tunngatillugu guideline-tigut pissutsinut immikkut ittunut, soorlu nunamut qeriuaannartumut, naasoqarnermut misikkarissumut nerisareqatigiinnermullu tunngasut mianersuunniarneqarput. Issittumi VVM-imut tunngatillugu guideline-t suliarineqarput nunat avannarliit arfineq pingasuusut issittumilu naalakkersuisut Arktiske Miljøbeskyttelses Strategi aqqutigalugu isumasioqatigiinnerasigut, naalakkersuisunillu taakkunannga akuerineqarput Issittumi VVM-imik misissuinerit pitsaassusissaanut qularnaarutitut. Guideline-t tamakkua issittumi avatangiisinut tunngatillugu piviusorpalaarnerusumik sunniutissanik nalilersuinissaq qularnaassavaat. Guideline-llu taakkua aamma tamaani najugaqartut illersorneqarsinnaasumik ilaatinneqarnissaannik qularnaarissapput. Issittumi najugallit allamiunut naleqqiullugit amerlasuunik allaassuseqarput, taakkualu tamaani pissutinut tunngatillugu ilisimasaasa ilaatinneqarneratigut pilersaarutip annertuumik allanngortitsinnginnissaa qularnaarneqassaaq. Issittumi guideline-inut tunngatillugu VVM uani takuuk International Finance Corporation-ip ingerlatanut tunngatillugu piumasaqaatai 1, 2, 3, 4, 5, 6 aamma 8 Piumasaqaatit annertussusissallu killilersornerisa arlalissuit tutsuinarluartunik toqqammaveqarluni, assersuutigalugu inooqatigiinnermut, avatangiisinut tunngatillugu, peqqinnissamut, nunaminertanut atugassanut, uumasut assigiinngisitaartuunerannut kulturikkullu qingornussanut tunngatillugu, suli taagugassat amerlanerugaluarput, aalajangiisinnaanissaq qularnaassavaat. Piumasaqaatit tamakkua atornerisigut pilersaarutip, ilumini avammullumi, immikkuualuttuisa tamakkerlutik allannguutaarujussuannginnissaat qularnaarneqassaaq. Piumasaqaatit pinngitsoorani malinneqartussaapput suliarineqarsimallutillu International Finance Corporation (IFC)-imut ilasortaanut taassumalu sullitaanut atugassatut. IFCs Performance Standards uani takukkit IFC er en del af Verdensbanken (World Bank Group), og en kapital, som bruges til at finansiere private, udviklingsfremmende projekter verden over. World Bank Groups avatangiisinik nalilersuinermi tunngavissarsiorfiliaa World Bank Group (WBG) Sourcebook atuagaavoq Verdensbank direktiv-imut (EA 4.01, oktober 1991) atatillugu suliarineqarsimasoq, tassanilu avatangiisinut tunngatillugu naliliiniarnermi malittarisassat piumasaqaatillu nassuiarneqarsimapput. WBGS VVM-imik ingerlatsinermut akisussaasup, aammalu ingerlatami peqataasunut tamanut mappersagaatut ineriartortinneqarsimavoq. Siunertaavoq illersorneqarsinnaasumik allannguutaannginnerpaamillu avatangiisinut tunngatillugu periarfissaat suunerinik toqqartuinissaq aammalu pilersaarutip suugaluartup kingunerisinnaasaanik suliap aallarnisalerneraniilli paasiniaareersimanissaq. WBGs sourcebooks ajoraluartumik akilernagit pineqarsinnaanngillat, kisiannili WBG-mut tunngatillugu annertunerusumik uani atuarsinnaavutit Verdensbanken (World Bank Group - WBG) bankitut nalinginnartut ittuunngilaq. WBG, tassungalu aamma Verdensbanken ilaavoq, kattuffiuvoq nunanit 180-it missaanniittunit pigineqartoq, taakkualu sulissutigaat nunarsuarmi tamarmi piitsuussutsip annikillisarnissaa, nunarsuarlu tamakkerlugu ilinniartitaanermik ineriartornermillu tapersersuinissaq
Aluminiuliornermut tunngatillugu IFC-p aamma WBG-p avatangiisinut, peqqinnissamut isumannaatsuunissamullu guideline-ii Aluminiuliornermut tunngatillugu pilersaarutip isumannaatsumik ingerlanneqarnissaanut malittarisassat. Tassuuna ajornartorsiutit suliffissuaqarnermut immikkut tunngassuteqartut sillimaffigineqarput. Tassuuna aluminiuliornermut immikkut tunngatillugu avatangiisinut, peqqinnissamut isumannaatsuunissamullu tunngatillugu isumagisassat sianigalugit ingerlatsisoqarnissaa qularnaarneqarpoq. Sammisamut aalajangersumut tassunga tunngatillugu piumasaqaatit tamakkua atorneqarnerisigut pilersaarutip sunniuteqarfigisinnaasai aammalu kukkuluttorfiusinnaasut erseqqinnerusumik takuneqarsinnaalerput. Ingerlatap ilai sammisallu aalajangersut immaqa guideline-ni nalinginnaanerusuni qulaajarneqarsimanngikkualuartut, assersuutigalugu aluminiuliorfinnit aniatitaasartunut aalajangersunut tunngatillugu, tassuuna nassuiarneqarput. IFC-p aamma WBG-p guideline-ii uani takukkit |
Piumasaqaatit guideline-llu inatsisitigut piumasaqaataanersut piumasaqaataannginnersulluunnit apeqqutaatinnagu ingerlantanut tamanut malinnissaat pingaartuuvoq. Taamaalionerummi isumatuumik oqimaaqatigiissumillu pilersaarutip, sivisuumik ingerlanissaa aammalu pitsaasumik aningaasarsiornikkut tunngaveqarnissaa aammalu nunap ingerlatsivigisap soqutigisaasa naammassineqarnissaat qularnaarneqarneqassapput.