Aluminiu silallu pissusia
Aluminiumik suliffissuaqarneq, silap pissusia silallu pissusiata allannguutai pineqaraangata, nukimmik atuisorujussuartut eqqaaneqartarpoq.
Aluminiumik pilersitsinermi kemi atorlugu suliat pissutaallutik gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik suliffissuit aniatitsisarput, pingaartumik nukimmik ikummatissanit ujarannguuttunit pilersumik pilersitsisartunik atuinerujussuaq aqqutigalugu. Tassani aluminiup 1995-2008-mut erngup nukinganit nukissiorneq tunngavigalugu pilersitsitap aniatitsinermut peqataanera 58%-imiit 40%-imut appariarsimavoq, peqataanerli aammarsuarnit gassimillu tunngavilik 39%-imiit 57%-imut qaffariarsimalluni. Taamatut pisoqartarnera ingerlaannassasoq naatsorsuutigineqarpoq, suliniutit nutaat ikittuinnaat erngup nukinganit nukissiornermik imaluunniit nukissiuutinik piujuartunik allanit pisunit tunngaveqartarmata.
Nukissanit ujarannguuttunit nukissiornermit aniatitsineq annertusiartortillugu aluminiumik suliffissuaqarneq 1990-imiilli CO2 -mik aniatitsinikinnerulerpoq aamma aatsitsinermit gassinik allanik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsisarneq malunnartumik annikinnerulerluni. Annikillisitsinermi pingaartumik teknologiit nutaat pissutaapput.
Aluminiuliorfiit nutaat periaaseq 'prebake' sunniuteqarnerusoq atortarpaat periaaseq Söderberg pisoqaq sunniutikinnerlu atorumanerumanagu, taamaattumillu aatsitsiviit nutaat mingutsitsinnginnerupput silallu pissusianut sunniutikinnerullutik.
Kalaallit Nunaannut atatillugu aluminiumik suliniuteqartoqassappat gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsineq annertusinerungaatsiassaaq. Kalaallit Nunaanni aluminiumik suliniuteqarnissaq nukimmik piujuartumik tunngaveqartussaammat aniatitsineq annikinnerujussuussaaq taamaaqqataanik suliffissuaqarnermi ikummatissanit ujarannguuttunit tunngaveqarnerminngarnit.
Nukissiuut | Aluminiup kilop CO2-mik aniatitsinera |
Aammarsuaq | 14,06 kg |
Gassi | 8,08 kg |
Erngup nukinga | 1,70 kg |
Issuagaq: CRU Analysis, 2007.
Tabelimi takutinneqarpoq nukissiuutit assigiinngitsut atorneranni 1 kg aluminiu tunisassiarineqaraangat CO2 qanoq annertutigisoq aniatinneqartarnersoq. Naak aluminiumik tunisassiorneq CO2-mik aniatitsisaraluartoq CO2-mik aniatitsineq annerpaaq pisarpoq nukissiuut pisariaqartinneqartoq aluminiuliornermi atorneqaraangat.
Aluminiuliorfik erngup nukinganit nukissiornermik tunngavilik ukiumut aluminiumik 400.000 tonsimik tunisassiortussaq kisitsisertalissagutsigu aamma aluminiuliornermut gassimit aammarsuarnillu pisumit nukimik tunngavilimmut sanilliutissagaanni, aniatitsinermi tamarmiusumi assigiinngissut annertooq erseqqippoq:
Nukissiuut | Faktor (CO2/Al) | Aniatitsineq tamarmiusoq (t/CO2) |
Aammarsuit | 14,06 | 5.624.000 |
Gassi | 8,08 | 3.232.000 |
Erngup nukinga | 1,70 | 680.000 |
Imaappoq aluminiuliorfik erngup nukinganit nukissiuutilik pinnagu aammarsuartortumik sanasoqarpat CO2 ukiumut 5 million tonsingajannik annertussusilimmit annertunerusoq aniatinneqartassaaq. Taamaattumik nunarsuaq tamaat isigalugu erngup nukinganit nukissiuutilimmik aluminiuliorfeqarneq pitsaasuussaaq. Ataneqarnera suli erseqqinnerulerpoq, taamatummi nukissiuuteqarneq Kalaallit Nunaanni allatut periarfissaqanngimmat. Nunat nunallu immikkoortui allat amerlanerit erngup nukinganit nukiliorfiit innaallagissiorfittut ujarannguuttunit ikummatilittutulli innaallagissamut aqquteqarput taamaalillunilu aluminiuliornermi nukimmik pilersitsiffik pillugu apeqqut akiuminaannerulerpoq.
Kalaallit Nunaanni aluminiumik tunisassiorneq silap pissusaanut ajunngitsumik sunniuteqassasoq oqaatigineqarmat tamanna Namminersorlutik Oqartussat aaqqissugaannik Livscyklusanalysemit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumit Pilersaarusiornermut atatillugu avatangiisit pillugit nalilersuinermi 2009-mi pisumi uppernarsarneqarpoq.