Nukissiorfissaqqissutsimik uuttuineq

Erngup nukinganik periarfissap annertussusia nalilersorsinnaajumallugu qaqqanit aamma sermersuarmit eqqaaniittunit apummit iminngortup aamma sialummiit imip taserni qutsissuniittuni erngup kuunnera ilisimaneqartariaqarpoq.

Der er sat måleudstyr op ved de forskellige vandkraftspotentialer (Foto: Greenland Development) 

Tatsit, imermik katersuuffiusut, nukissiuutissatut atorneqartuupput: Nukissaq apummit iminngortumit aamma aasaanerani sialummiit katersorneqartarput (tatsip imermik immerneqarneratigut). Erngup nukinganik nukissiorfiup imermik ukioq naallugu pilersorneqarnerani ukiuunerani nittaannerani, qerinartuuneratalu nalaani imeq tatsimut kuunnginnera pissutigalugu "nukissaq annikilliartortarpoq" (taseq imaarukkiartortarpoq).

• Asiaq (Kalaallit Nunaanni Misissueqqissaartartut) Kalaallit Nunaanni piffinni assigiinngitsuni erngup nukinga atorlugu nukissiornissamut periarfissaasinnaasuni erngup pissusaannik uuttortaatinik atortulersuinikuupput. Atortut pineqartut sialummik aammalu qanoq imeqartigineranik ilaatigut uuttuisarput. Paasissutissat uuttuinermut atortorissaarutinit pissarsiarineqarsimasut ingeniørit atorsinnaasarpaat ukiup ataatsip ingerlanerani imeq qanoq annertutigisoq tatsinut kuuttarnerata paasiniarnissaanut.
• Tatsit angissusaaat uuttortarneqartarput, tatsillu itsissusaat ekkolod (nipip ingerlaartarneri atorlugit uuttortaasarneq) atorlugit uuttortarneqartarlutik, taamaasilluni paasineqarsinnaasarpoq tatsit qanoq annertutigisumik imermik imaqartiginersut. Erngup sullukkut aniaffissaasa nalaanni itinerpaaffiit nassaariniarneqartarput, tassuunakkut nukissiorfimmut erngup kuuffissaattut aqqutissap inissinneqarsinnaanera siunertaralugu.
• Tatsit sapusiornikkut qaffanneqarsinnaaneri (erngup annertussuserisinnaasaannik annertusaaneq), tatsit annertunerpaamik imaqarsinnaanerinut pingaaruteqartuuvoq, taamaasilluni aamma innaallagissiorsinnaaneq annertusineqarsinnaammat.  

Sapusiornikkut erngup kuulluni nakkariartornissaanik annertusaataasinnaavoq. Taamaaliornikkut tatsip imaanik nukimmik atorluaanerusoqarsinnaavoq.

Misissuinerit siuliani taaneqartut tamatigut erngup nukinga atorlugu nukissiorfinnik sanaartulinnginnermi ingerlanneqartarput, pingaaruteqarporlu ilisimassallugit ukiumiit ukiumut sialuup aammalu sermersuarmiit apummiillu iminngortup annertussusaata allanngorarsinnaasarneri. Sila ukiumi nillerluni apinikillunilu sialukilliorfiusimappat, tamatumap malitsigisinnaavaa nukissiorfiup appasinnerusumik innaallagissiortariaqarnera ukiuunerani imeqarfik imaarutinnginniassammat. Taamatut pisoqarnissaanik pinaveersimatitsisoqarsinnaavoq tatsit imeqarfiusut annertuujungaagata, piffissami sivisunerusumi tatsit annikinnerusumik immeriartussangaluarpata.

Tatsit imeqarfiit erngup nukinganut atorneqartussat siunissami qanoq imaqartigisinnaaneri siumut missingersornissaasa sapinngisamik eqqornerpaajunissai qulakkeerniarlugit, taava pisariaqarput ukiuni arlalinni uuttortaasimanernit paasissutissat katersaatiginissaat, naatsorsorsinnaanngorneqartaramik qanoq annertutigisumik innaallagissiorfiusinnaanersut aammalu sanaartornissaq pilersaarusiorneqarsinnaanngortarluni. Taamaasilluni ullumikkut uuttortaanerit, siunissami ukiut 20 qaangiuppata erngup nukinga atorlugu nukissiorfiliornissat pillugit aalajangernissamut pingaaruteqariaannaapput. Tatsit ataasiakkaat, soorlu Tasersiaq assersuutigalugu, erngup pissusaani paasissutissanik Asiaq katersaateqarpoq 1970´ikkulli qeqqaniit aallaavillit. 

Uani erngup pissusaa pillugu annertunerusumik atuarusukkuvit aammalu Asiap suliai pillugit: Asiaq takuuk.